Peace, love and death metal

Pofony on julkaissut kotisivuillaan viiden biisin Tools of Remedy EP:nsä kokonaisuudessaan.

Tamperelaisbändi ei jää yhtään jälkeen rapakon takaisia kilpaveljiään - ei hyvässä eikä pahassa. Niiden parin biisin perusteella, jotka jaksoin kuunnella, Pofonyn musiikki on onnistuneesti kasattua metalcorea suoralla, eteenpäinvievällä asenteella, joka taatusti kohdeyleisönsä nyökyttelemään: “Kyllä, kyllä. Juuh”. Mutta valitettavasti se on samanaikasesti geneeristä, sataan kertaan kuultua y2k-metallia, joka ei erota vasenta oikeasta.

Joka tapauksessa, tässä on potentiaalia. Kolmannen biisin kohdalla (ks. alla) yllätyn nyt itsekin, tässähän on potentiaalia. Jos bändi keskittyisi vihaan, keskittyisi ilmaisun tiiviyteen, keskittyisi vittu vihaan ja särkyvään, väkivallaksi muuttuvaan, patoutuneeseen, mielessä kaikuvien syytösten aiheuttamien, sillain pirstaleiksi repeävien, *klik*, tunteiden satunnaisiin, hallitsemattomiin purkauksiin, thrreee times; my fist came down! (1) down! (2) down! (3) - niin sit olis parempi.

Pofony - “Walls” mp3

File under: Pofony, a metalcore act from Tampere, Finland, offers their new EP for download. First I thought this isn’t really worth it, but on a second thought, there definitely lies some potential underneath the band’s predictable riffing and song structures. If they get pissed, like really pissed, next time they write songs, I want to hear them for sure.

Jo helmikuun alkuun avattavaksi luvattu Encoremetal on viimein avannut sivunsa. Annetaan heidän itse esitellä itsensä:

ENCOREMETAL.COM on parhaiden keikkataltiointien verkkokauppa. Kappaleet ovat mp3 192kbps formaatissa ja Suomen parhaalla liikkuvalla äänityskalustolla äänitetty.

Kuten nimestäkin voi päätellä, musiikkisuuntaus on raskaampaan päin. Kotiteollisuus, Mokoma ja muutaman tukkahevibändin keikat näyttäisivät jo olevan saatavilla. Ilmaisia minuutin näytepaloja on tyrkyllä, ja hyviltähän ne kuulostaa.

Hintaa yhdellä biisillä on euron verran. Jos itse haluaisin ostaa mp3-keikan, niin maksaisin mielummin yhden könttäsumman kuin erikseen biiseistä. Palvelu saattaa kehittyä vielä arvaamattomiin suuntiin, ja jos palvelua pyörittävän yhtiön nimestä voi mitään päätellä - Encore Music Oy - niin keikkataltiointeja voi tulla pian muiltakin kuin metallibändeiltä.

Jos ei ole halukas maksamaan keikkataltioinneistaan - ja kelpaa reilu bootleg-tason laatu - niin Archive.orgin audio-osasto on edelleen vaihtoehto yksi.

English briefing: Encoremetal is a new webshop that sells Finnish rock shows in mp3 format. If interested, the site have an English version as well.

Crack: We Are Rock on äkkiväärän omituinen, tumman pulssinsa takaa kuitenkin varsin lämmin(verinen) yhtye. Näin sanoisin sivuilla olevien neljän biisin perusteella. Ja mikä parasta, tämä on jokseenkin ihan pirun häröä. Soundi on koneinen, likainen, sellainen told-you-so -ilkkuva -mutta samalla kulmienaltakatsovan viaton.

“Combining electronics gone wrong with glue-sniffer schoolyard taunts and festering disco rhythms, Crack:WAR gave the robo-chic sound the surrealist bathroom beatdown it so savagely deserved.”

Crack WAR - “Colonial” mp3
Crack WAR - “Country Cat” mp3
Crack WAR - “Our Friend Sisyphus” mp3
Crack WAR - “Skull” mp3

Päivän paras! Ja selkeästi!

Viola - 18 And Life (live 3.6.2003) mp3

Kenkiin katselevat helsinkiläiset popnuoret Viola pyytää ystäviään valitsemaan teeman Violan päivän konserttiin. Violan ja Orvokin nimipäiviä vietetään kesäkuun 3. päivä Semifinaalissa Helsingissä. Yhtye on helpottanut valintaan sen verran, että määritellyt valmiiksi neljä eri teemavaihtoehtoa: musikaalit, tv-tunnarit, tyttöbändit ja poikabändit.

Mä haluun MacGyverin.

Aiemmat teemat ovat olleet ysäridisko, tukkaheviballadit (ks. yllä) ja grunge. Näytteet sivulla:

Viola - What Is Love (live 3.6. 2002) mp3
Viola - Come As You Are (live 3.6.2004) mp3

Tuosta Skid Row -lainasta tuli mieleen, että Sebastian Bachin näyttelijäntaitoja voi katsella sunnuntaisin Gilmoren Tytöissä. Siellä se näyttelee, silloin tällöin - rokkaria.

Reippaan nimen ovat valinneet. Maistele sitä. Fuck U Is My Name.

Kivasti se musiikkikin kulkee, jossain jälkipunkin ja hard coren ristivedossa. Sopivasti eksentrinen, sopivasti etenevä.

Mutta silti: reippaan nimen ovat valinneet…

Fuck U Is My Name - “Catelbow” mp3
Fuck U Is My Name - “Help Me” mp3

Jottei pääsiäisen menisi pitkäveteiseksi ja totiseksi, niin laitoin viikon Luuvitoseksi hieman kuolometallia.

Punainen lanka - tai pajunköysi - on traditionaalisuuden ja tekemisen riemun yhdistäminen. Engorged ja Impaled (valitettavasti en löytänyt uudelta levyltä mp3:sta) ovat molemmat sopivasti vinksahtaneita. Siinä missä Engorgedin biisi jyrää vanhalla kaavalla, mutta vanhan varmuudella, Impaled hakee väriä hieman melodisemmasta soitannasta. Toxic Bonkers ottaa etäisyyttä jo nimellään, väittäen vieläpä olevansa “Toxic Fucking Grindcore” -bändi. Vitut oo. Keskitempoista kuoloa thrash-elementein. Kaamoksen idea on jossain 15 vuoden takana - ekasta levystä soitto on mennyt synkempään päin. Exmortem on ainoa enempi ajan hengessä kiinni oleva. Teknisempi, nopeampi, mutta silti niin ihanan jyräävä.

Lupatarkastaja lähtee syömään Mignon-munia. Palaillaan ensi viikolla.

Ei kun jonoon!

Engorged - “Stinger”
mp3, 9,3 MB, levyltä Where Monsters Dwell

Exmortem - “Bitter Discipline”
mp3, 4,8 MB, levyltä Nihilistic Contentment

Impaled - “We Belong Dead”
mp3, 4,8 MB, levyltä Mondo Medicale

Kaamos - “Black Revelation”
mp3, 9,4 MB, levyltä Lucifer Rising

Toxic Bonkers - “Seeds of Cruelty”
mp3, 2,9 MB, levyltä Seed of Cruelty

Edellinen: Luuvitonen - Vaihtoehtoja (vko 11)

Viimeisimmän Terrorizerin kylkiäis-cd johdatti lontoolaisen 12 Ton Method -yhtyeen jäljille. Bändi kuvailee tyyliään 1920-luvun metalliksi: “The world needs to know about the liberation of dissonant music that finally led to the birth of Metal in 1923. Yes, you heard correctly. Metal was born in 1923, and 12 Ton Method has the proof!” Että näin.

Tyyli tulee yhtyeen suuresti kunnioittaman itävaltaissyntyisen säveltäjän Arnold Schönbergin kehittämästä kaksitoistasäveljärjesttelmästä eli dodekafoniasta. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta musiikin teorista tietävät voivat pitää tätä artikkelia ja siellä olevia linkkejä valaisevina. Jollei asia ole jo tuttu juttu. Yhtye menee Schönbergin palvonnassa ajoittain jo hieman liiankin pitkälle, sillä: “I am the Spirit of Arnold Schoenberg, and the extremely proud 12 Ton Method founder, mentor and webmaster of this site.” Että näin.

Tällaiselle tavalliselle märkäkorvalle 12 Ton Methodin musiikki on jostain hitaan ja keskitempoisen death metallin suosta ammentavaa, lisänytkytyksillä jotka tuovat mieleen osan trendikkäitä deathcore-bändejä. Laulu on perusörinä. Bändin onneksi heidän musiikissaan on viehätystä. Hitaus ja raskaus yhdistettynä kumpuilevaan, vaihtelevaan riffittelyyn pitää mielenkiintoa yllä - riffeissä on tarttuvuuttakin. Nyt kun joku vielä kertoisi missä tässä on sitä dodekafoniaa…

12 Ton Method - “Liszt” mp3
12 Ton Method - “Beethoven” mp3

Hyvin harvoin sitä rupeaa ihan nauramaan riemusta, kun löytää jonkun uuden mielenkiintoisen yhtyeen. No, noin huomasin tekeväni. Sellainen hymähdys vain, mutta laadun takaava hymähdys kuitenkin.

Yhtye on Kuolleet Intiaanit ja kuvaääniteos “Alkusoitto”. Oletus on, että se on yhtyeen uuden Puuluuranko-levyn alkusoitto. Erikoisesti, yhtye lupaa laittaa sivuilleen katsottavaksi videon jokaisesta levyn kappaleesta, yhden kuukaudessa.

Mutta tätä katselin: eteenpäin jyräävä bassoriffi, äänitehosteiden visualisointia, Halloween-tyylistä kauhua, 1,2,3,4,5,6,7,8,9, kymmenee - tullaan!

“Alkusoitto” on ainakin hieno - musiikillisesti ja visuaalisesti. Melkein tekisi mieli mennä levykaupan kautta, pakko kai se on.

Kuolleet Intiaanit - “Alkusoitto” video

File under: Flash video for Finnish Kuolleet Intiaanit’s prologue track from their debut album. Not a newcomer they are, so they rather much master their musical and visual output. Expect a new video uploaded each month for each track of the record. I don’t know much about them - yet.

Osui silmääni Wacken Open Airin banneri ja sieltä Gorefestin logo. Eissaatana. Mikään ei saa enää levätä rauhassa. When hell is full the dead will walk the earth…

Gorefestin ollessa kyseessä ikuinen lepo olisi ollut paikallaan. False-levyn jälkeen alkoi armoton alamäki unholaan, eikä yhtyettä tullut ikävä. False puolestaan toimii edelleenkin joka kuuntelukerralla. Itselleni sen nostalgia-arvoa lisää tosiasia, että se oli ensimmäinen death metal -levy minkä ostin ja suunnilleen ensimmäinen minkä kuulin. False-kiertueen pitkähihainen t-paita on suunnilleen kyynärtaipeeseen asti revennyt, mutta silti se on edelleen päällä/pyykissä -kierteessä.

Ja toki kun paluuta suunnitellaan, pitää olla kotisivut. Sieltä löytyi “arkistojen aarre”, c-kasetilta digitaaliseen muotoon siirretty versio Kraftwerkin “Autobahn”-biisistä. Biisin piti alunperin ilmestyä vuoden 1994 Fear-ep:llä, mutta lupaa ei herunut. En saksalaista konemusiikin siitosta tunne, mutta ne jotka tuntevat, voivat oletetusti hetken joutua miettimään mites tää biisi nyt menikää.

Gorefest - “Autobahn” a Krafwerk cover mp3

Mars Voltan keikka Berliinistä noin kuukauden takaa.

Info-tiedostosta poimittua: “The venue was amazing, the crowd was the best of the tour, the band seemed to enjoy playing there a lot.”

Itse en ole tähän ilmiöön perehtynyt lainkaan. Olisikohan paikallaan?